Hallituksen puheenjohtajan lausunto
Nykyiset ilmastopoliittiset tavoitteet rakentuvat suunnitelmille, joiden toteuttaminen edellyttää vielä konkreettisempaa etenemissuunnitelmaa ja toimintaa. Kuten jo parikymmentä vuotta sitten, öljystä, hiilestä ja maakaasusta saadaan edelleen 80 % tuotettavasta energiasta. Tämä viittaa siihen, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi on toteutettava nopeita toimia maailmanlaajuisen solidaarisuuden, koulutuksen, innovaatioiden ja energiasiirtymään liittyvien investointien edistämiseksi. Mitä enemmän aikaa tuhlaamme, sitä vaikeampaa tavoitteiden saavuttamisesta tulee. Jos todella panemme energiasiirtymään vauhtia kansainvälisenä yhteisönä, voimme saavuttaa monia maailmanlaajuisia hyötyjä – eikä pelkästään ilmaston vakauttamista vaan myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja.
Solidaarisuus
Tilastojen mukaan Euroopan aiheuttamat päästöt ovat alle 8 % koko maailman fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Maanosan päästöt ovat laskeneet sen talouden kasvusta huolimatta. Ilmastotoimiemme ei kuitenkaan tulisi pysyä omien rajojemme sisällä, ja tälle on kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten kehittyvien markkinoiden ja talouksien väestöön. Toiseksi kulutustavaroiden päästöt syntyvät tuotantomaassa, joka on usein eri kuin se maa tai jopa maanosa, jossa niitä kulutetaan.
Fossiilisen energian tuotantoon tehdään jatkuvasti uusia investointeja, joilla vastataan kehittyvien markkinoiden ja talouksien kasvavaan energiantarpeeseen. Näiden talouksien osuus on tällä hetkellä yli 95 % maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta ja kaksi kolmasosaa maailman väestöstä, mutta vain viidesosa maailmanlaajuisista investoinneista puhtaaseen energiaan ja vain kymmenesosa maailmanlaajuisesta taloudellisesta vauraudesta.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kehittyvillä markkinoilla ja talousalueilla maksaisi keskimäärin noin puolet enemmän kuin kehittyneillä talousalueilla, joten ilmastovaikutukset olisivat suuremmat samalla kulutetulla rahamäärällä.
EU:n tulisi antaa yrityksille mahdollisuus investoida EU:n ulkopuolisiin maihin ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi ja uuden fossiilisen energiantuotannon osuuden minimoimiseksi. Eurooppalaista vaurautta ja asiantuntemusta olisi käytettävä siihen, että uusiutuvasta energiasta tulee alusta alkaen kehittyvien talousalueiden energiajärjestelmien perusta.
Teollistuneissa maissa muutos perustuu sääntelyyn. Sääntelyllä tulisi varmistaa, että ensin otetaan käyttöön tehokkaimmat toimet, kuten uusien hiilivoimaloiden rakentamisen estäminen, metsäkadon pysäyttäminen ja laajaan metsitykseen perustuvien hiilinielujen luominen. Kehittyvissä maissa siirtymää edistäviä tekijöitä on vähemmän, ja siksi tarvitaan todellista maailmanlaajuista solidaarisuutta rahoituksen kautta.
Koulutus
On arvioitu, että energia-alalla työskentelee tällä hetkellä yli 65 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin kahta prosenttia maailmanlaajuisesta työvoimasta. Vuoteen 2030 mennessä voitaisiin luoda maailmanlaajuisesti 85 miljoonaa uutta energiasiirtymään liittyvää työpaikkaa. Jotta uudet työpaikat saadaan täytettyä, on laajennettava koulutusohjelmia ja toteutettava toimia, jotka edistävät työvoiman monimuotoisuutta ja osallisuutta energiasiirtymässä.
Energiasiirtymällä on myös valtava potentiaali kehittyville markkinoille ja talouksille. Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) vuonna 2022 tekemän katsauksen mukaan siirtymävaiheeseen liittyvät alat voisivat kaksinkertaistaa energia-alan työpaikat esimerkiksi Afrikan 10 miljoonasta 20 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä ja lisäksi luoda merkittävän siirtymän nykyisistä fossiilisen energia-alan työpaikoista uusiutuvan energia-alan työpaikkoihin.
Innovaatioita ja investointeja
Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdytti energiakriisiä. Mutta jopa näinä vaativina aikoina me kaikki haluamme voittaa nämä haasteet ja jatkaa energiasiirtymää etenemällä kohti päästötavoitteita ja lisäämällä kapasiteettia, jolla rakennetaan maailmaan lisää uusiutuvan energian tuotantoa. Energia-alan tiedeyhteisö tarvitsee nyt realistisen aikataulun näille toimille oikeassa järjestyksessä.
Meillä on kaikki markkinoilla saatavilla olevat teknologiat, joiden avulla voimme saavuttaa vaaditut päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Mutta kun tarkastellaan vuotta 2050, lähes 50 prosenttia hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä pitäisi tulla teknologioista, jotka ovat tällä hetkellä demo- tai prototyyppivaiheessa. Energiasektorin innovaatioiden kaupallistamiseen tähtäävät valtavat investoinnit ja intensiivinen tutkimus- ja kehitystyö on nyt tehtävä muutaman vuoden kuluessa.
Viimeistenkin energiayhtiöiden on aika osoittaa johtajuutta. Meidän on kohdistettava riittävästi resursseja tutkimus- ja kehitystyöhön, jotta tarvittavat innovaatiot ja teknologiset läpimurrot saataisiin aikaan. Tärkein tarvittava teknologia olisi sähkön varastointi teollisessa mittakaavassa. Jos se onnistuu, avain energiasiirtymän mahdollistamiseen on jo käden ulottuvilla.
St1 ilmoitti viime vuonna uudesta Vattenfallin kanssa muodostetusta kumppanuudesta, jonka tarkoituksena on selvittää synteettisen lentopolttoaineen suurimittaisen tuotannon aloittamista Ruotsin länsirannikolla vuonna 2029. Suunnitelman laajuudesta kertoo se, että hankkeessa tuotettava ja kulutettava uusiutuva sähkö vastaa kolmasosaa Suomen sähkönkulutuksesta. Vuosittain tuotettaisiin miljoona kuutiometriä sähköpolttoainetta, mikä vastaisi Arlandan lentoaseman vuosittaista tarvetta. Vaikka tämä saattaa kuulostaa valtavalta, fossiilisen öljyn korvaaminen vaatii tuhansia vastaavia hankkeita. Monia haasteita on myös vielä ratkaisematta, jotta hankkeet saadaan toteutettua.
Kasvavien talouksien tukeminen samalla kun vähennetään päästöjä ja energiankulutusta vaikuttaa ihmiskunnalle ylitsepääsemättömältä yhtälöltä. Ainoa tie eteenpäin on se, että kaikki osapuolet pyrkivät samaan suuntaan kansainvälisen yhteistyön avulla.
Ilmastonmuutos ei noudata maantieteellisiä rajoja. Näin ollen toteuttamiskelpoisimman ratkaisun voisi tarjota maailmanlaajuinen sääntelykehys, joka mahdollistaisi rajat ylittävät ja monialaiset investoinnit kustannustehokkaimpiin hiilidioksidipäästöjen vähennyskeinoihin.
Mika Anttonen, hallituksen puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu myös St1 Nordic Oy:n integroidussa Game Changer 2022 -vastuullisuusraportissa. Tutustu raporttiin tästä.